Matkustelu.
Se on jäänyt minulta vähälle. Olen matkustanut elämäni aikana Kreikkaan, Englantiin, Ruotsiin, Espanjaan ja Norjaan. Siinäpä ne taitavat olla. Pikaista vaihtoa Wienin lentokentällä tuskin lasketaan.
En ole vuosiin haikaillut maailman tuolle puolen, etenkään lämpimiin kohteisiin. Eteläisiä kohteita enemmän tunnen vetovoimaa esimerkiksi Norjan pohjoisosiin turkoosien vuonojen ja jylhien vuorten huomaan tai Skotlannin vehreille ylämaille ja karuille rannikoille – luontoon, kauas turisteista. Balissa sekä Indonesian nurkilta alkavassa Polynesian saariryhmässä tuntuu kuitenkin olevan sitä jotakin, joka kiehtoo.
Ystäväni palasi äskettäin juurikin Balilta. Ihanien reissukuulumisten päivittämisen jälkeen matkakuume on vallannut mieleni. Nyt minäkin, hiljaiseen pohjoiseen kaipuuta tunteva kaappi-introvertti haluan ehdottomasti päästä kokemaan tuon niin kutsutun jumalten saaren.
Oletko sinä käynyt Balilla?
Kuulisin mieluusti kaiken kokemuksestasi!
Tuo ihana ystäväni toi minulle matkaltaan nämä käsin keräämänsä aarteet. Nyt minullakin on hitusen sitä kuuluisaa Balin taikaa kotonani.
”Joskus tapaamme mystisesti ihmisen, joka tunnustaa sen, keitä me olemme ja mihin kykenemme. Sen ansiosta loistamme kirkkaimmin.— Rusty Berkus
Niin. Siinä se kiteytyy. Tosiystävän edessä et voi olla mitään muuta kuin se, kuka oikeasti olet. Hän tuntee sinut liian hyvin, ja yhtä lailla sinä tunnet hänet.
Kiitos kun olet ♡
